Menu
FI|EN

Ajassa

NÄYTTELYOPASTUKSET PÄÄSYMAKSUN HINNALLA KUUKAUDEN ENSIMMÄISENÄ KESKIVIIKKONA

RIISAn avoimet näyttelyopastukset Pyhyyden portailla -kokoelmanäyttelyyn järjestetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 12 ja klo 16.30. Tällöin museo on poikkeuksellisesti avoinna klo 18 saakka. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan. HUOM! Ryhmäopastukset erikseen sovittavina aikoina.

Tervetuloa!

Opastuskalenteri:

2.1. Opastus Pyhyyden portailla -kokoelmanäyttelyyn klo 12 ja 16.30.

__________________________________________________________________________________________________________


RIISAn joulun avaus la 24.11.

RIISA järjestää lämminhenkisen kokoperheen joulun avauksen lauantaina 24.11.2018 klo 12–16.

Pääsyliput Pyhyyden portailla kokoelmanäyttelyyn ja Valtakunnan salaisuudet erikoisnäyttelyyn ½-hintaan (5€/4€/Museokortti). Lapset pääsevät RIISAan aina ilmaiseksi.

Lumikuningatar toivottaa kaikki kävijät tervetulleiksi makealla joulutervehdyksellä.

Päivän aikana järjestetään lyhyitä täsmäopastuksia kokoelmanäyttelyssä joulutarinoita -teemalla klo 12.30, 13.30 ja 14.30.

Kaikki halukkaat voivat osallistua näyttelykierroksen lomassa myös ”Kerää joulukoristeet” -jouluseikkailuun.

Monitoimitila Mosaiikissa on mahdollisuus askarrella omia joulukortteja (materiaalimaksu 1€/kortti). Museokauppa Pikku-Bysantti tarjoaa monipuolisia lahjaideoita jouluun ja arkeen.

Lahjaideaksi sopii esimerkiksi vuoden kulttuurimatkan tarjoama Museokortti. Tapahtumapäivänä vain RIISAsta on mahdollisuus ostaa uusi Museokortti itselle tai lahjaksi alennettuun hintaan 59€ (norm. 68€). Täydellinen lahjaidea kulttuuria, taidetta, historiaa ja käsityötä arvostavalle läheiselle. Museokortti tarjoaa sisäänpääsyn 280 museoon ympäri Suomea.


Tervetuloa viettämään joulun avausta RIISAan!

_________________________________________________________

Liisa Ihmemaassa - Kutsu poliitikko museoon -viikko

Suomessa vietetään parhaillaan valtakunnallista Kutsu poliitikko museoon -viikkoa (27.–31.8.). Kolmatta kertaa järjestettävän tapahtumaviikon teemana on eurooppalainen kulttuuriperintö: Poliitikko – ole eurooppalainen, tunne kulttuuriperintösi.

Kutsu poliitikko museoon -kampanjalla tehdään näkyväksi museoiden toimintaakulissien takana. Poliitikkojen museovierailuilla tuodaan esille museoiden monipuolista työtä ja koko Suomen kattavan museoverkoston yhteiskunnallista merkittävyyttä. Viikkoa koordinoi Suomen museoliitto.


Savon Sanomat dokumentoi Leila Savolaisen museopäivää.

RIISA kutsui vieraakseen terveydenhoitaja Leila Savolaisen (kesk.), joka toimii Kuopion kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä. Maahanmuuttajien parissa työskentelevä Savolainen oli erityisesti vaikuttunut kirkkomuseon roolista siirtokarjalaisten ortodoksien kotouttajana II maailmansodan jälkeen.

Vierailupäivän aikana poliitikko sai käsityksen RIISAn tehtävästä Suomen ortodoksisen kirkon aineellisen, aineettoman ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentajana, säilyttäjänä, hoitajana ja esilletuojana. Lomapäivänään Leila Savolainen pääsi ”työharjoitteluun” museoarkeen. Päivä alkoi aamukahvilla, jonka aikana valotettiin asiantuntijaorganisaation toimintoja ja henkilökunnan työnkuvia.

Pyhyyden portailla -kokoelmanäyttelyyn tutustumisen jälkeen Savolaisen aloitti tutkijana kirkkomuseossa. Tehtävään kuului hopeisen lampukan dokumentointi sähköiseen kokoelmanhallintaohjelma Kosmokseen. Esine mitattiin ja kuvailtiin kirjallisesti. Poliitikko tutustui venäläisten hopealeimojen maailmaan, kun kaupunkileima paljasti lampukan olevan pietarilaista alkuperää. Esine ajoitettiin 1800-luvun ensimmäisille vuosikymmenille.


Leila Savolainen perehtyi kirjallisuuden avulla lampukan historiaan ja merkitykseen sekä hopealeimoihin.


Projektitutkija Ilona Pelgonen esitteli RIISAn harvinaiskirjakokoelmaan kuuluvaa Aleksanteri Syväriläisen elämäkertaa 1700-luvun puolivälistä. Kuvassa Pelgonen näyttää Leila Savolaiselle kirjassa olevan vesileiman.


Kuopion kaupunginkirjastolla yhteyshenkilönä toimi tiedotusvastaava Lauri Livistö.

Museopäivä tutustutti myös yhteistyösuhteisiin. Kuopion kaupunginkirjastosta noudettiin Kuopion Lyseon kirjastokokoelmaan kuuluva unkarinkielinen Uusi testamentti ja Psalmien kirja vuodelta 1869. Teos tulee esille osaksi kokoelmanäyttelyä Unkarin kulttuuriviikolle (vko 36).


Museonjohtaja Teresa Töntsi kertoi Leila Savolaiselle museon lainauskäytännöistä ja sopimuspapereiden merkityksistä.

Savolainen kirkkomuseossa -yhteenveto tiivisti päivän annin. Poliitikko Leila Savolainen sai monipuolisen kuvan museotyön arjesta sekä ymmärryksen RIISAn merkityksestä ja ammatillisesta vastuusta suomalaiskansallisen kulttuuriperinnön vaalijana ja asiantuntijana. Poliitikon museopäivää seurattiin valokuvaamalla ja aineisto tallennetaan museon kuva-arkistoon. Savolaisen omien sanojen mukaisesti, hän oli kuin Liisa Ihmemaassa.

Lämpimät kiitokset vierailusta Leila!

Kuvat: Henna Hietainen / RIISA.

________________________________________________________________________________________________________

RIISALLE MITTAVA TESTAMENTTILAHJOITUS

Kuopiolaissyntyinen taidemaalari Risto Vilhunen (Leonardo da Vilhu, s. 28.10.1945) on päättänyt testamentissaan lahjoittaa keräämänsä metalli-ikonien, puulle maalattujen ikonien ja muun kristillisen esineistön kokoelmansa Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiölle. Mittavaan lahjoitukseen kuuluu lähes 900 esinettä.

Tiedotustilaisuus lahjoituksesta järjestettiin torstaina 12.7. taiteilijan Vantaalla sijaitsevassa kodissa. RIISAn ja Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön edustajien lisäksi paikalla oli myös Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo.

– Valtaosa kokoelmasta on sijainnut taiteilijan Vantaalla sijaitsevassa kodissa, mutta osa siitä on kuulunut Vantaan kaupunginmuseon Risto Vilhusen nimeä kantavaan kokoelmaan. Nyt taiteilija on yhdessä Vantaan kaupunginmuseon kanssa päättänyt luovuttaa nämäkin esineet RIISAlle, jonne ne museoiden välisen tallennusvastuun perusteella luonnollisesti kuuluvat, iloitsee museonjohtaja Teresa Töntsi RIISAsta.

Koko kokoelma siirretään elokuussa Vantaalta Kuopioon.

Suurimman osan kokoelmasta muodostavat erilaiset metalli-ikonit, jotka ajoittuvat pääasiassa 1700–1800-luvuille. Kokoelma sisältää myös uustuotantoa.

Kupariseoksesta valmistettuja messinki-ikoneita ja -ristejä valmistettiin nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueilla 1100-luvulta lähtien. Ikoneiden suosio kasvoi 1800-luvulla, mikä johtui niiden edullisesta hinnasta, helposta saatavuudesta ja materiaalin kestävyydestä. Metalli-ikonien valaminen loppui pian lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917, mutta käynnistyi uudelleen 1990-luvulla.

– Venäläiset metalli-ikonit ovat toimineet henkilökohtaisen rukouselämän välineinä. Varhaisimpia muotoja olivat kaulassa kannettavat ristit ja ikonit. Valettuja ikoneita kiinnitettiin myös talojen portteihin sekä hautaristeihin. Katovuosina metalli-ikoneita saatettiin haudata peltoon paremman sadon toivossa. Toisaalta niitä laitettiin myös vainajan mukana hautaan, jotta ikoni siunaisi viimeiselle matkalle. Myös sotilaat ja merimiehet kantoivat mukanaan suojeluspyhiä esittäviä metallista valettuja ikoneita, kertoo Töntsi.

Kokoelman synnyinhistoria ulottuu aina sotavuosiin asti.

– Isäni – kirkosta eronnut kommunisti – toi sodasta muistoksi kolmiosaisen matkaikonin. Kuorma-autoilijana hän oli sattunut myös olemaan paikalla, kun Leo Kasanko kaipasi apua Kanta-Suomeen evakuoitavien ikonien ja muiden sakraaliesineiden kuljetuksessa. Hän muisteli usein, kuinka esineet lastattiin koruttomasti lavalle heppoisten pressujen alle, kertoo Vilhunen.

Henkilökohtainen kiinnostus ikoneihin syntyi kuitenkin vasta opiskeluvuosina, eikä silloinkaan aivan perinteisimmällä tavalla.

– Opiskelin Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1964–1968, jolloin poptaide teki tuloaan tännekin. Kävin aina lomilla Ortodoksisessa kirkkomuseossa ja kiinnostuin elämäkertaikoneista, jotka olivat kuin sarjakuvaa. Niissä ilmenevä toisteisuus toi mieleeni esimerkiksi Andy Warholin tuotannon – jopa ripustuksessa oli jotain samaa. Näkemykselleni naurettiin, mutta myöhemmin sain Joensuun piispa Arsenilta vahvistuksen sille, että Warholin vanhemmat olivat ortodokseja. Olin siis yhdistänyt vaikutteet oikein täysin intuitiivisesti!

Myöhemmin Vilhunen perehtyi laajemminkin Bysantin kulttuuriin ja erilaisiin bysanttilaisessa taiteessa esiintyviin tekniikoihin – esimerkiksi mosaiikkeihin.

Metalli-ikonien keräily alkoi kuitenkin vasta vuonna 1990, jolloin ystävä ja kollega Antti Vuori tarjosi Vilhuselle viittä metalli-ikonia.

– Innostuin niistä välittömästi. Laitoin ne hirsiseinälle ja huomasin, että ne istuvat siihen hyvin, eivät ryöpsähdä silmille. Aloitin lähes maanisen keräilyn: alkoholistina huomasin, miten addiktio sai tässä uuden muodon. Välillä en saanut öisin edes nukuttua, muistelee Vilhunen huvittuneena.

Kokoelman karttuessa kävi ilmi, että metalli-ikonit olivat Suomessa kovin vähän keräilty ja tutkittu kohde. Ensimmäisenä Vilhusen kokoelmaa ehti esitellä Vantaan kaupunginmuseo, joka kokosi sen ympärille Bysantti valinkauhassa -näyttelyn vuonna 2000. Näyttelystä tehtiin myös samanniminen julkaisu.

Näyttelyn aikoihin metalli-ikoneita oli kertynyt nelisensataa, nyt niitä on noin 700. Kyseessä on Suomen suurin metalli-ikonien kokoelma.

Keräilyharrastuksen taustalta ei löydy hengellisiä vaikuttimia.

– Olen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, mutta en usko mihinkään. Tykkään yksinkertaisesti näiden esineiden edustamasta estetiikasta ja niiden taustalla olevasta historiasta. Näen valtavana rikkautena Suomen aseman idän ja lännen kulttuurien kohtauspisteessä ja vierailen mielelläni erilaisissa kirkoissa – niissä on usein miellyttävän viileääkin. Kirkkotaiteen symboliikka ei kuitenkaan merkitse minulle mitään. Esineet joko puhuttelevat tai eivät.

Viime vuosina Vilhunen on alkanut keräillä myös painokuvaikoneita.

– Niistäkään ei kovin moni perusta. Ajatellaan, että ne ovat arvottomia. Itse en ole koskaan ollut kiinnostunut keräilykohteitteni rahallisesta arvosta ja voinkin sanoa, että ei tätä nyt lahjoitettavaa kokoelmaakaan ole rahalla kartutettu, vaan taidolla. Taiteilijana minulla on ollut keräilyyn ylivertaiset lähtökohdat ja valmiudet – niiden avulla on tämä kokoelma luotu, toteaa Vilhunen.

Testamenttilahjoitus tulee yleisön nähtäville RIISAssa kevällä 2020 avautuvassa Jumalainen valo -näyttelyssä, joka juhlistaa taiteilijan 75-vuotista historiaa.

Teoksia tullaan sijoittamaan myös Helsingin ja koko Suomen arkkipiispan virkatiloihin Helsinkiin. Taiteilija ja keräilijä Risto Vilhunen on lahjoittanut kokoelmiaan aikaisemmin myös Kuopion taidemuseoon, Vantaan kaupunginmuseoon ja Vantaan taidemuseoon.

Teksti: Maria Hattunen
Kuva: Henna Hietainen / RIISA

__________________________________________________________________________________________________________

Tullin takavarikoimia ikoneita RIISAan

Suomen ortodoksinen kirkko vastaanotti 17 Tullin haltuun ottamaa tulliselvittämätöntä ikonia.

Kuva: Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä, tempera puulle, 1800-luku. Ikoniin kuuluu myös metalliriisa. Henna Hietainen / RIISA.

Suomen ortodoksinen kirkko on luovuttanut Tullilta saamansa ikonit Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallintaan. Luovutussopimus allekirjoitettiin 6.4.2018ja asia annettiin kirkollishallitukselle tiedoksi 17.4.2018.

Luovutukseen sisältyy 17 Tullin haltuun ottamaa tulliselvittämätöntä ikonia. Tullivalvontaan jääneet ikonit on otettu haltuun Nuijamaan ja Vaalimaan tulleissa vuosina 1995–2004 ja 2011. Tulli on pyrkinyt tavoittamaan mahdollisia omistajia julkisilla kuulutuksilla.

Tullilaki (304/2016) kieltää pyhäin kuvien julkisen tullihuutokaupan Suomessa. Laki mahdollistaa kuitenkin edellä mainitun aineiston luovuttamisen valtiovarainministeriön päätöksellä valtion laitokselle tai muulle taholle.

Tullilain 81 §:n nojalla ministeriö päätti 25.4.2017 luovuttaa edellä mainitut Tullin haltuun jääneet ikonit Suomen ortodoksiselle kirkolle. Ikonien luovutus tapahtui Kuopiossa 9.6.2017.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen ortodoksinen kirkko virallisena organisaationa vastaanottaa Tullin haltuun jääneitä ikoneita, toteaa museonjohtaja Teresa Töntsi.

Suomen ortodoksisen kirkkomuseon RIISAn kokoelmiin kuuluu tullitakavarikoita, ja yksittäisiä lahjoituksia on myös ortodoksisissa seurakunnissa.

– Tämän lahjoituksen osalta puhumme kuitenkin ensi kertaa tapahtuneesta valtion viranomaisten välillä dokumentoidusta lahjoituksesta, iloitsee Töntsi.

Ikoniluovutukseen kuuluu temperavärein puulle maalattuja ja painokuvaikoneita sekä metalli-ikoneita. Ikonit esittävät mm. Kristusta, Jumalanäitiä ja pyhiä ihmisiä. Ikonit ajoittuvat pääosin 1800-luvulle.

Kirkon kanssa tehdyllä sopimuksella Säätiö sitoutuu säilyttämään ikonit ja huolehtimaan niiden kunnosta sekä vastaamaan niiden säilytyksestä ja mahdollisesta konservoinnista, josta osapuolet sopivat erikseen. Aiempien käsittely- ja säilytysolosuhteiden vuoksi ikonien kunto on vaihteleva, joten ikonien kokoaminen näyttelyksi ei ole toistaiseksi ajankohtaista.

Lisätietoa: museonjohtaja Teresa Töntsi, p. 040865 0741.

_________________________________________________________________________________________________________

Ömeising Reis

Ömeising Reis -opiskelijatapahtuma keräsi 11.4.2018 yli 200 tutor-opiskelijaa (Savonia AMK, UEF, HUMAK) tutustumaan Kuopion kulttuurikohteisiin. Heidän tuli kaupunkisuunnistuksella suorittaa eri paikoissa erilaisia tehtäviä. RIISAssa oli Instagram-kilpailu, jonka tuloksia näette tässä. Alla olevassa kuvassa rekonstruoidaan Petsamon luostarin tuho-maalausta. Kiitokset kaikille osallistujille!

Tapahtuman toteutuksessa olivat mukana RIISAn lisäksi Kuopion kaupunginteatteri, Kuopion kaupunginorkesteri, Kuopion kansalaisopisto, Kuopion kaupunginkirjasto, ANTI-festival, ITAK, Tanssiteatteri Minimi, Kuopion museo ja Kanttila.

__________________________________________________________________________________________________________

Mokoma-yhtyeen solistina tunnettu Marko Annala julkaisi esikoisromaaninsa Värityskirja maaliskuussa 2017. Kirja käsittelee kipeiden aiheiden, kuten koulukiusaamisen ja masennuksen lisäksi niitä hetkiä, jotka valaisevat ja värittävät elämän. Romaanissa sivutaan myös matkaa Valamon luostariin ja tutustumista sen museoon:

Museossa pysähdyn erään vitriinin äärelle. Sen sisus salpaa hengitykseni. Katson kuin naulittuna vitriiniin aseteltua asua, joka kiehtoo minua. Aivan kuin tietäisin miltä se tuntuu, kuinka se tuoksuu ja miltä sitä tuntuisi kantaa yllään. Sen tummanpuhuva ilme puhuttelee minua. Se on tehty mustaakin mustemmasta kankaasta, sen reunoissa kulkee valkoisella kirkkoslaavitekstejä, sen kasvot kokonaan peittävä huppu on koristeltu risteillä ja pääkalloilla, ja sen vyötäisillä on musta pitkä rukousnauha. (---) ”

Tämän inspiroimana Marko Annala vieraili syyskuussa myös RIISAssa, Pyhyyden portailla-kokoelmanäyttelyssä. Tervetuloa toistekin!